Kapitola 3

3 Nejinteligentnĕjší žena

Kaikkein älykkäin nainen

tathā paramahaṁsānāṁ
munīnām amalātmanām
bhakti-yoga-vidhānārthaṁ
kathaṁ paśyema hi striyaḥ

Sám sestupuješ, abys rozšiřoval transcendentální vĕdu oddané služby a zaséval ji do srdcí pokročilých transcendentalistů a mentálních spekulantů, kteří se očistili schopností rozlišovat mezi duchem a hmotou. Jak Tĕ potom můžeme dokonale znát my, ženy?

Sinä laskeudut Itse levittämään antaumuksellisen palvelemisen yliaistillista tiedettä niiden pitkälle edistyneiden henkisen tien kulkijoiden ja pohdiskelijoiden joukkoon, jotka ovat puhdistuneet oppimalla erottamaan toisistaan aineen ja hengen. Mutta kuinka me naiset voisimme oppia tuntemaan Sinut täydellisesti?

Śrīmad-Bhāgavatam 1.8.20

Ani ti nejvĕtší filozofičtí spekulanti nemohou porozumĕt Nejvyššímu Pánu. V Upanišadách je řečeno, že Nejvyšší Pravda, Absolutní Osobnost Božství, je mimo dosah myšlenek i toho nejvĕtšího filozofa. Nelze Ho poznat ani rozsáhlým studiem, ani tím nejvĕtším mozkem. Pozná Ho jedinĕ ten, kdo obdržel Jeho milost. Ostatní o Nĕm mohou neustále přemýšlet po mnoho let, ale přesto Ho nepoznají. Tuto skutečnost dosvĕdčuje královna Kuntí, která hraje roli nevinné ženy. Ženy obvykle nemají schopnost spekulovat jako filozofové, ale jsou Pánem požehnány, neboť ihned uvĕří ve svrchovanost a všemocnost Pána a zcela bez výhrad Mu skládají své poklony. Pán je tak laskavý, že neprojevuje zvláštní přízeň pouze velkým filozofům. Pozná naše zámĕry a naši upřímnost. Jedinĕ z tohoto důvodu se při všech náboženských oslavách schází obvykle veliké množství žen. Zdá se, že v každé zemi a v každé církvi projevují o náboženství vĕtší zájem ženy než muži. Toto prosté přijetí Pánovy autority je účinnĕjší než okázalá neupřímná náboženská horlivost.

Suurimmillakaan filosofisilla järkeilijöillä ei ole pääsyä Herran luo. Upaniṣadeissa sanotaan, että Ylin Totuus, Jumaluuden Absoluuttinen Persoonallisuus, on suurimmankin filosofin ajattelukyvyn ulottumattomissa. Hän jää tuntemattomaksi suurille oppineille ja etevimmille aivoille. Ainoastaan Hänen armonsa nauttija voi tuntea Hänet. Muut voivat jatkaa Hänen pohtimistaan vuosikausia, mutta Hän jää heille silti tuntemattomaksi. Kuningatar, joka esittää viattoman naisen osaa, vahvistaa tämän. Naiset eivät yleensä pohdi filosofisesti, mutta Herra on siunannut heitä, sillä he uskovat heti Herran ylivaltaan ja kaikkivoipaisuuteen ja osoittavat Hänelle varauksettomasti kunnioitustaan. Herra on lempeä eikä osoita armoaan vain niille, jotka sattuvat olemaan suuria filosofeja. Hän tietää itsekunkin tarkoitusperien vilpittömyyden. Naiset kerääntyvät yleensä suurilukuisesti uskonnollisiin tapahtumiin juuri tästä syystä. Kaikissa maissa ja uskontoryhmissä naiset ovat kiinnostuneempia uskonnosta kuin miehet. Tällainen Herran auktoriteetin yksinkertainen hyväksyminen on paljon parempi kuin komealta kuulostava, mutta epärehellinen uskonnollinen intoilu.

Kuntídéví se k Pánu modlila velice pokornĕ, což je vlastnost vaišnavů. Pán Kršna ke Kuntídéví přistoupil a projevil jí úctu tím, že sňal prach z jejích nohou. Dotkl se jejích nohou, neboť považoval Kuntídéví za Svou tetu. Kuntídéví byla velkou oddanou a její postavení bylo velice vznešené, byla témĕř na stejné na úrovni jako Jašódámájí, Kršnova matka. Přesto byla tak pokorná, že se ke Kršnovi modlila: „Kršno, poznat Tĕ mohou jen paramahansové, nejpokročilejší z transcendentalistů, ale já jsem žena, jak Tĕ tedy mohu spatřit?“

Kuntīdevī rukoili Herraa hyvin nöyrästi, mikä on vaiṣṇavan tunnusmerkki. Herra, Kṛṣṇa, oli saapunut Kuntīdevīn luokse osoittamaan tädilleen kunnioitusta koskettamalla tämän jalkojen pölyä. Koska Kṛṣṇa piti Kuntīdevīä tätinään, Hänellä oli tapana koskettaa Kuntīn jalkoja. Ylevä Herran palvoja, Kuntīdevī oli hyvin korkealla tasolla, käytännöllisesti samalla tasolla kuin Kṛṣṇan äiti Yaśodāmayī, mutta silti hän rukoili nöyrästi: ”Kṛṣṇa, paramahaṁsojen on määrä ymmärtää Sinut, he ovat edistyneimpiä transsendentalisteja. Minä olen vain nainen. Kuinka minä pystyisin näkemään Sinut?”

Podle védského systému existují čtyři společenské třídy (cātur-varṇyaṁ mayā sṛṣṭam). Nejvyšší třídou ve společnosti je inteligentní třída bráhmanů, potom následují kšatrijové (vojáci a vládci), vaišjové (zemĕdĕlci a obchodníci) a nakonec šúdrové (obyčejní dĕlníci). Človĕk náleží do určité třídy podle svých vlastností a činností (guṇa-karma). Bhagavad-gítá říká: striyo vaiśyās tathā śūdrāḥ a podobnĕ i Šrímad-Bhágavatam: strī-śūdra-dvijabandhūnām. Ženy, šúdrové a dvidža-bandhuové podle tĕchto písem patří do stejné kategorie. Slovo dvija-bandhu označuje toho, kdo se narodil ve vznešené bráhmanské rodinĕ nebo v rodinĕ kšatrijů, ale sám nemá žádné kvalifikace. Podle védského systému se společenské postavení človĕka řídí podle jeho kvalifikací. Je to velice praktické. Předpokládejme, že se nĕkdo narodí jako syn soudce. To samotné ale neznamená, že je také soudcem. Přesto dnes můžeme vidĕt, že když se nĕkdo narodí v rodinĕ bráhmana, prohlašuje se za bráhmana, i když nemá žádné kvalifikace. Může být tím nejvĕtším darebákem a jeho kvalifikace mohou být ještĕ horší než kvalifikace šúdry, ale lidé ho považují za bráhmana. To způsobilo degradaci védské civilizace. Bráhmani v Indii se nĕkdy staví proti mému hnutí, protože zasvĕcuji jako bráhmany oddané z Evropy a Ameriky. Jejich argumenty ale žádný rozumný človĕk nepřijme. Šrí Čaitanja Maháprabhu řekl:

Veda-yhteiskunnassa on neljä luokkaa (cātur-varṇyaṁ mayā sṛṣṭam). Yhteiskunnan yläluokkaa ovat brāhmaṇat eli älymystö. Seuraavina ovat kṣatriyat (sotilaat ja vallanpitäjät), vaiṣyat (maanviljelijät ja liikemiehet) ja śūdrat (tavalliset työläiset). Ihmisen työ määrää hänen paikkansa yhteiskuntajärjestelmässä (guṇa-karma). Bhagavad-gītāssa sanotaan: striyo vaiśyās tathā śūdrāḥ. Śrīmad-Bhāgavatamissa sanotaan: strī-śūdra-dvijabandhūnām. Nämä viittaukset osoittavat, että naiset, śūdrat ja dvija-bandhut ovat samaa luokkaa. Sana dvija-bandhu tarkoittaa ylhäisen brāhmaṇa- tai kṣatriya-perheen jälkeläistä, jolla ei ole perheensä ominaisuuksia. Ihmisen ominaisuudet määrittelevät hänen sosiaalisen asemansa veda-yhteiskunnassa, mikä on varsin käytännöllistä. Ajatellaanpa, että jonkun isä on korkeimman oikeuden tuomari. Se ei kuitenkaan tee pojasta korkeimman oikeuden tuomaria. Silti joku brāhmaṇa-perheeseen syntynyt, jolla ei ole mitään ominaisuuksia vaan hän on varsinainen lurjus, voi julistaa olevansa brāhmaṇa. Ominaisuuksiltaan hän saattaa olla śūdraakin alhaisempi, mutta häntä pidetään brāhmaṇana. Tässä on syy vedalaisen sivilisaation tuhoon. Intian brāhmaṇat vastustavat usein voimakkaasti liikettäni, koska harjoitutan ja hyväksyn ihmisiä brāhmaṇoiksi Euroopassa ja Amerikassa. Kuten ei kukaan järkevä ihminen, mekään emme välitä heidän väitteistään. Śrī Caitanya Mahāprabhu sanoi:

pṛthivīte āche yata nagarādi grāma
sarvatra pracāra haibe mora nāma

„Hnutí pro vĕdomí Kršny se bude šířit v každém mĕstĕ a v každé vesnici.“

”Maailman jokaisessa kaupungissa ja kylässä tullaan julistamaan Kṛṣṇa-tietoisuutta.”

Proč by se tedy Evropané a Američané nemohli stát bráhmany? Ve skutečnosti každý, kdo přijal vĕdomí Kršny, již překonal bráhmanskou úroveň. To je potvrzeno v Bhagavad-gítĕ (14.26):

Miksi siis eurooppalaisista tai amerikkalaisista ei tulisi brāhmaṇoita? Itse asiassa ne jotka tulevat tietoisiksi Kṛṣṇasta, ovat jo ylittäneet brāhmaṇat. Kuten Bhagavad-gītāssa (14.26) sanotaan:

māṁ ca yo ’vyabhicāreṇa
bhakti-yogena sevate
sa guṇān samatītyaitān
brahma-bhūyāya kalpate

„Ten, kdo se vĕnuje bhakti-józe, překoná kvality hmotné přírody a okamžitĕ dospĕje na transcendentální úroveň (brahma-bhūta).“ Ten, kdo se plnĕ zamĕstná oddanou službou, se nejen stane bráhmanem, ale dosáhne nejvyšší transcendentální úrovnĕ.

”Se joka aloittaa bhakti-yogan ylittää aineellisen luonnon laadut ja kohoaa välittömästi yliaistilliselle tasolle [brahma-bhūta].” Paitsi että hänestä tulee brāhmaṇa, hän on bhakti-yogan täydellisenä harjoittajana jo saavuttanut korkeimman yliaistillisen tason.

Védskou civilizaci zničila pochybená myšlenka, že bráhmanem se může stát jedinĕ človĕk narozený v bráhmanské rodinĕ. My se ale nyní snažíme oživit původní význam písem a učíme, že dokonalosti může dosáhnout každý. V Bhagavad-gítĕ (9.32) Pán Kršna říká:

Stereotyyppinen, virheellinen ajatus, että vain brāhmaṇa-perheen jälkeläinen voi olla brāhmaṇa, on tuhonnut veda-kulttuurin, mutta nyt me palautamme sen oikean ymmärryksen, että täydellistymän saavuttaminen koskee jokaista. Herra Kṛṣṇa sanoo Bhagavad-gītāssa (9.32):

māṁ hi pārtha vyapāśritya
ye ’pi syuḥ pāpa-yonayaḥ
striyo vaiśyās tathā śūdrās
te ’pi yānti parāṁ gatim

„Ó synu Prthy, ti, kdo se mi odevzdají — ať jsou nízkého původu, ženy, vaišjové nebo šúdrové — mohou dosáhnout nejvyššího cíle.“ Ženy, šúdrové a vaišjové jsou všeobecnĕ považováni za příslušníky nižší třídy, ale když se z nich stanou oddaní, překonají všechna tato označení. Ženy, šúdrové a vaišjové jsou obvykle ménĕ inteligentní, ale podle Čaitanja-čaritámrty je nejinteligentnĕjší ten, kdo přijme vĕdomí Kršny (kṛṣṇa yei bhaje sei baḍa catura). Čaitanja Maháprabhu říká:

”Oi Pṛthān poika, Minuun turvautuneet, olivatpa he alhaissyntyisiä, naisia, vaiśyoja tai śūdria, saavuttavat korkeimman päämäärän.” Vaikka naisia, śūdria ja vaiśyoja pidetään tavallisesti alempaan luokkaan kuuluvina, tuollaiset määritelmät eivät enää koske heitä, kun heistä on tullut Herran palvojia. Naisia, śūdria ja vaiśyoja pidetään vähempiälyisinä, mutta jos ihminen on tietoinen Kṛṣṇasta, hän on kaikkein älykkäin, aivan kuten Caitanya-caritāmṛtassa sanotaan (kṛṣṇa yei bhaje sei baḍa catura). Ja Caitanya Mahāprabhu sanoo:

ei rūpe brahmāṇḍa bhramite kona bhāgyavān jīva
guru-kṛṣṇa-prasāde pāya bhakti-latā-bīja

„Z mnoha živých bytostí, které putují vesmírem, se jen jedné dostane velkého štĕstí a získá milostí duchovního učitele a milostí Kršny semínko oddané služby.“ (Čč. Madhja 19.151) V hnutí pro vĕdomí Kršny nejsou ubozí a zklamaní lidé. Jsou to naopak ti nejšťastnĕjší. Človĕk, který přijal vĕdomí Kršny, má být považován za nejšťastlivĕjšího, protože našel cestu k dokonalosti svého života. Ten, kdo si je vĕdomý Kršny a správnĕ vykonává své povinnosti, je nejšťastnĕjší a nejdokonalejší. To zde pokornĕ říká královna Kuntí.

”Kaikkien ympäri maailmankaikkeutta vaeltavien elävien olentojen joukossa hyvin onnekas on hän, joka henkisen opettajan ja Kṛṣṇan armosta saa antaumuksellisen palvelemisen siemenen.” (Cc. Madhya 19.151) Kṛṣṇa-tietoisuus -liike ei koostu epäonnekkaista, viheliäisistä ihmisistä. Ei. Se koostuu kaikkein onnekkaimmista. Kṛṣṇasta tietoinen on kaikkein onnekkain, sillä hän on löytänyt tavan tehdä elämästään täydellisen. Kṛṣṇasta tietoinen ihminen, joka hoitaa velvollisuutensa hyvin, on kaikkein onnekkain ja täydellisin. Tämän toteaa tässä nöyrästi Kuntīdevī.

Ačkoliv mĕla Kuntídéví ženské tĕlo, byla Pánova oddaná. Nebyla to žádná obyčejná ménĕ inteligentní žena. Byla naopak nejinteligentnĕjší ze všech, neboť přijala Kršnu jako Nejvyšší Osobnost Božství: „Přišel mi projevit úctu, neboť z hmotného hlediska vystupuje jako můj synovec, ale přitom je Nejvyšší Osobností Božství.“ V předešlém verši proto říká: alakṣyaṁ sarva-bhūtānām antar bahir avasthitam. „Obyčejní lidé Tĕ nemohou spatřit, i když jsi uvnitř i vnĕ všeho.“ V jiném verši také říká: na lakṣyase mūḍha-dṛśā. „Hlupáci a darebáci Tĕ nemohou vidĕt.“ Z toho můžeme pochopit, že Kuntí Kršnu opravdu vidĕla. Kdyby Ho nemohla spatřit takového, jaký je, jak by potom mohla říkat: na lakṣyase mūḍha-dṛśā? Řekla také: prakṛteḥ param — „Jsi transcendentální tomuto hmotnému stvoření.“

Vaikka Kuntī oli nainen, hän oli myös bhakta. Hän ei ollut mikään tavallinen vähempiälyinen nainen vaan kaikkein älykkäin, sillä hän tunnusti Kṛṣṇan Jumaluuden Ylimmäksi Persoonallisuudeksi. ”Kṛṣṇa on tullut luokseni osoittamaan kunnioitustaan veljenpoikanani, mutta Hän on Jumaluuden Ylin Persoonallisuus.” Kuntī sanoo edellisessä säkeessä: alakṣyaṁ sarva-bhūtānām antar bahir avasthitam. ”Tavalliset ihmiset eivät näe Sinua, vaikka Sinä olet kaikkialla, sisä- ja ulkopuolella.” Toisessa säkeessä hän sanoo myös: na lakṣyase mūḍha-dṛśā. ”Typerykset ja lurjukset eivät näe Sinua.” Tämä viittaa siihen, että Kuntī pystyi näkemään Kṛṣṇan. Ellei Kuntī olisi nähnyt Kṛṣṇaa Kṛṣṇana, miksi Kuntī olisi sanonut: na lakṣyase mūḍha- dṛśā? Kuntī sanoi myös: prakṛteḥ param. ”Olet yliaistillisessa asemassa aineelliseen luomukseen nähden.”

Stejnĕ jako v předchozích verších, také zde můžeme ze slov Kuntí cítit velkou pokoru. Pokora je velice dobrá vlastnost pro oddanou službu. Šrí Čaitanja Maháprabhu nás učí: tṛṇād api sunīcena taror api sahiṣṇunā. „Pokud chce človĕk udĕlat pokrok v duchovním životĕ, mĕl by být snášenlivĕjší než strom a pokornĕjší než tráva.“ To je nezbytné, protože každého, kdo žije v tomto hmotném svĕtĕ, potká mnoho nepříjemných rušivých situací. Je to stejné jako při cestĕ přes oceán — nikdy si nemůžeme být jisti, že bude klidný. Každou chvíli se mohou objevit vysoké vlny, které ohrozí i velkou loď. Podobnĕ i v tomto hmotném svĕtĕ musíme vždy očekávat nebezpečí. Védská literatura, šástry, říkají: padaṁ padaṁ yad vipadām (Bhág. 10.14.58) — nebezpečí číhá na každém kroku. Ale ten, kdo se stane oddaným, se může zachránit (māyām etāṁ taranti te).

Myös tässä säkeessä Kuntī puhuu hyvin nöyrästi. Nöyryys on hyvä ominaisuus antaumuksellisessa palvelussa. Siksi Śrī Kṛṣṇa Caitanya Mahāprabhu opettaa meitä: tṛnād api sunīcena taror api sahiṣṇunā. ”Ihmisen on oltava kärsivällisempi kuin puu ja nöyrempi kuin ruohonkorsi edistyäkseen henkisessä elämässä.” Tämä on tarpeen, sillä aineellisessa maailmassa joudutaan kokemaan monia häiriöitä, aivan kuin valtamerellä purjehdittaessa. Olosuhteet valtamerellä eivät ole rauhalliset; suurinkin alus keinahtelee ja joka hetki hyökyaallot voivat lyödä sen yli. Aineellisessa maailmassa voimme aina odottaa vaaroja; täällä ei voi odottaa kokevansa rauhallista elämää. Śāstroissa, Veda- kirjoissa, sanotaan: padaṁ padaṁ yad vipadām (Śrīmad-Bhāgavatam 10.14.58): ”Vaara uhkaa joka askeleella.” Jos ihmisestä tulee Herran palvoja, silloin hän voi välttää vaarat (māyām etāṁ taranti te).

Májá, hmotná iluzorní energie, nám bude na začátku oddané služby přinášet mnoho potíží a zkoušet nás, jak jsme pevní ve vĕdomí Kršny. Jelikož je představitelkou Kršny, nedovolí nikomu, aby Kršnu rušil. Připravuje nám tvrdé zkoušky, aby se přesvĕdčila, zda se skutečnĕ vážnĕ zajímáme o Kršnu, nebo jestli Ho chceme jen vyrušovat. To je její úkol. Takže na začátku nás bude s pokrokem ve vĕdomí Kršny májá zkoušet a přinášet nám různé potíže. Pokud budeme následovat pravidla a usmĕrnĕní a pravidelnĕ zpívat Haré Kršna, zůstaneme stálí a neodradí nás to. Budeme-li však tyto zásady zanedbávat, májá nás okamžitĕ chytí do pasti. Je vždy připravena. Jsme na oceánu a každou chvíli můžeme očekávat potíže. Proto ten, koho již potíže nerozruší, se nazývá paramahaṁsa.

Harhaanjohtava aineellinen energia, māyā, aiheuttaa alussa paljon häiriöitä, kun ihmisestä tulee Kṛṣṇa-tietoinen. Māyā haluaa koetella meitä nähdäkseen kuinka järkähtämätöntä Kṛṣṇa- tietoisuutemme on. Koska māyā on myös Kṛṣṇan palvelija, hän ei anna kenenkään häiritä Kṛṣṇaa. Siksi māyā koettelee meitä ankarasti nähdäkseen, olemmeko ryhtyneet Kṛṣṇa-tietoisuuteen häiritäksemme Kṛṣṇaa vai olemmeko vilpittömiä. Se on māyān tehtävä. Alussa tulemme siis kokemaan māyān asettamat koettelemukset ja joudumme kärsimään monista häiriöistä edetessämme Kṛṣṇa-tietoisuudessa. Mutta jos noudatamme sääntöjä ja määräyksiä ja mietiskelemme mahā-mantraa ohjeiden mukaan, tulemme pysymään vakaina. Jos laiminlyömme nämä periaatteet, māyā tulee saamaan meistä otteen välittömästi. Māyā on aina valmiina. Olemme keskellä valtamerta, jossa voimme joutua koska tahansa vaikeuksiin. Kaikissa olosuhteissa häiriintymätöntä kutsutaan nimellä paramahaṁsa.

Kuntídéví říká: tathā paramahaṁsānām. „Pochopit Tĕ mohou paramahansové.“ Slovo parama znamená „nejvyšší“ a haṁsa znamená „labuť “. Paramahaṁsa tedy znamená „dokonalá labuť “. Jestliže labuti dáme mléko smíchané s vodou, labuť vypije pouze mléko a vodu nechá. Podobnĕ je i tento hmotný svĕt dvojí povahy — nižší a vyšší. Vyšší povaha se vztahuje na duchovní život a nižší povaha na hmotný život. Človĕk, který zanechá hmotné stránky tohoto svĕta a přijme pouze duchovní stránku, se nazývá paramahansa.

Kuntīdevī sanoo: tathā paramahaṁsānām. ”Paramahaṁsojen on määrä ymmärtää Sinut.” Sana parama tarkoittaa ”ylintä” ja haṁsa tarkoittaa ”joutsenta”. Paramahaṁsa tarkoittaa siis ”täydellistä joutsenta”. Jos joutsenelle annetaan veteen sekoitettua maitoa, se juo vain maidon ja jättää veden. Aineelliseen maailmaan sisältyy kaksi luontoa, ylempi ja alempi luonto. Ylempi luonto tarkoittaa henkistä elämää ja alempi aineellista elämää. Niinpä maailman aineellisesta puolesta luopuvaa ja henkisen puolen hyväksyjää, kutsutaan paramahaṁsaksi.

Musíme si uvĕdomit, že tĕlo se hýbe a pracuje pouze díky duši uvnitř tĕla. Tĕlo je jen vnĕjší obal. Stejnĕ tak by mĕl človĕk vĕdĕt, že Kršna je skutečným středem všech činností. Ten, kdo to ví, se nazývá paramahansa. Bhakti-jóga je určena pro paramahansu neboli toho, kdo přijímá Kršnu za střed všeho. Kršna říká v Bhagavad-gítĕ: ahaṁ sarvasya prabhavo mattaḥ sarvaṁ pravartate. „Jsem zdrojem všeho; všechno pochází ze Mne.“ Takže človĕk, který ví — nejen teoreticky, ale i prakticky — že Kršna je příčina všech příčin a je o tom pevnĕ přesvĕdčený, je paramahansa.

Kehon toiminnat johtuvat henkisestä sielusta kehon sisällä. Se on tosiasia. Keho on vain ulkoinen vaate. Vastaavasti Kṛṣṇa on kaiken toiminnan varsinainen keskipiste ja se joka tietää tämän, on paramahaṁsa. Bhakti-yoga on tarkoitettu paramahaṁsalle eli hänelle, joka tietää Kṛṣṇan olevan kaiken keskipiste. Kṛṣṇa sanoo Bhagavad-gītāssa: ahaṁ sarvasya prabhavo mattaḥ sarvaṁ pravartate. ”Minä olen kaiken alkulähde; kaikkeus virtaa Minusta.” Se joka käytännössä, eikä vain teoreettisesti, tietää Kṛṣṇan olevan kaikkien syiden perussyy, ja on siitä vakuuttunut, on paramahaṁsa.

Kuntídéví říká: „Poznat Tĕ mohou paramahansové a mudrci, nikoliv darebáci a hlupáci.“ Slovo munīnām se vztahuje na mudrce nebo na mentální spekulanty a slovo amalātmanām označuje človĕka, jehož srdce není znečištĕné. Srdce materialistů jsou plná nečistot. Jakých? Chtíče a chamtivosti. Slovem amalātmanām se ale označují ti, kteří jsou zcela osvobozeni od tĕchto dvou špatností.

Kuntīdevī sanoo: ”Sinut on tarkoitettu paramahaṁsoille, ei lurjuksille ja typeryksille. Sinut on tarkoitettu paramahaṁsoille ja muneille.” Sana munīnām viittaa pohdiskeleviin tai järkeileviin ja sana amalātmanām viittaa niihin, joilla ei ole mitään likaisia asioita sydämessään. Aineellisen ihmisen sydän on täynnä likaa. Mitä tuo lika on? Himoa ja ahneutta. Kaikki aineellismieliset ihmiset ovat himokkaita ja ahneita ja siksi heidän sydämensä on täynnä likaa, mutta amalātmanām viittaa heihin, joissa ei ole näitä epäpuhtauksia.

Bhakti-jóga je určena pro ty, kteří mají čistá srdce, a nikoliv pro lidi posedlé chtíčem a chamtivostí. I takoví lidé se samozřejmĕ mohou pokusit o pokrok a postupnĕ ho mohou dosáhnout, ale toho, kdo se již zapojil do bhakti-jógy, neovlivňuje žádný chtíč ani chamtivost. Viraktir anyatra ca (Bhág. 11.2.42). Tak můžeme poznat, kdo dĕlá skutečnou bhakti-jógu. Pokud je osvobozený od žádostí chtíče a od chamtivosti, pak je skutečný bhakti-jogí a skutečný paramahansa. Kuntídéví pokornĕ říká: „Poznat Tĕ mohou paramahansové a mudrci, kteří mají čistá srdce a jsou zamĕstnáni v oddané službĕ. Kdo jsme ale my? Jsme prosté ženy. Patříme do nižší třídy. Jak tĕ tedy můžeme poznat?“ I když všemu velmi dobře rozumí, staví se do role obyčejné ženy a říká: „Jak tĕ mohu poznat?“ To je opravdová pokora.

Bhakti-yoga on tarkoitettu puhdassydämisille, ei himokkaille ja ahneille. Tietysti heidän laisensa voivat myös yrittää edistyä ja he edistyvätkin vähitellen, mutta himoa ja ahneutta ei ole enää silloin, kun on sijoituttu bhakti-yogaan. Viraktir anyatra ca (Śrīmad-Bhāgavatam 11.2.42). Kun ihminen on vapautunut himokkaista toiveista ja ahneudesta, hän on sijoittunut bhakti-yogaan ja on itse asiassa paramahaṁsa. Kuntīdevī myöntää nöyrästi: ”Sinut on tarkoitettu paramahaṁsoille ja muneille, niille jotka ovat puhdassydämisiä ja harjoittavat bhakti-yogaa. Mutta keitä me olemme? Me olemme naisia, alempaa luokkaa. Kuinka me voimme ymmärtää Sinut?” Vaikka hän ymmärtää kaiken, hän asettuu silti tavallisen naisen asemaan ja sanoo: ”Kuinka me voimme ymmärtää Sinut?” Tämä on nöyryyttä.