1 The Original Person

Alkuperäinen henkilö

kunty uvāca
namasye puruṣaṁ tvādyam
īśvaraṁ prakṛteḥ param
alakṣyaṁ sarva-bhūtānām
antar bahir avasthitam

Śrīmatī Kuntī said: O Kṛṣṇa, I offer my obeisances unto You because You are the original personality and are unaffected by the qualities of the material world. You are existing both within and without everything, yet You are invisible to all.

Śrīmatī Kuntī sanoi: Kṛṣṇa, minä osoitan Sinulle nöyrän kunnioitukseni, sillä Sinä olet alkuperäinen henkilö eivätkä aineellisen maailman laadut vaikuta Sinuun. Olet kaiken sisällä ja kaiken ulkopuolella, mutta silti kaikille näkymätön.

Śrīmad-Bhāgavatam 1.8.18

Śrīmatī Kuntīdevī was quite aware that Kṛṣṇa is the original Personality of Godhead, although He was playing the part of her nephew. Such an enlightened lady could not commit a mistake by offering obeisances unto her nephew. Therefore, she addressed Him as the original puruṣa, beyond the material cosmos. Although all living entities are also transcendental, they are neither original nor infallible. The living entities are apt to fall down under the clutches of material nature, but the Lord is never like that. In the Vedas, therefore, He is described as the chief among all living entities (nityo nityānāṁ cetanaś cetanānām). Then again He is addressed as īśvara, or the controller. The living entities or the demigods like Candra and Sūrya are also to some extent īśvara, but none of them is the supreme īśvara, or the ultimate controller. Kṛṣṇa is the parameśvara, or the Supersoul. He is both within and without. Although He was present before Śrīmatī Kuntī as her nephew, He was also within her and everyone else. In the Bhagavad-gītā (15.15) the Lord says, “I am situated in everyone’s heart, and only due to Me one remembers, forgets, and is cognizant, etc. Through all the Vedas I am to be known because I am the compiler of the Vedas, and I am the teacher of the Vedānta.” Queen Kuntī affirms that the Lord, although both within and without all living beings, is still invisible. The Lord is, so to speak, a puzzle for the common man. Queen Kuntī experienced personally that Lord Kṛṣṇa was present before her, yet He entered within the womb of Uttarā to save her embryo from the attack of Aśvatthāmā’s brahmāstra. Kuntī herself was puzzled about whether Śrī Kṛṣṇa is all-pervasive or localized. In fact, He is both, but He reserves the right of not being exposed to persons who are not surrendered souls. This checking curtain is called the māyā energy of the Supreme Lord, and it controls the limited vision of the rebellious soul. It is explained as follows.

Śrīmatī Kuntīdevī tiesi vallan hyvin, että vaikka Kṛṣṇa esiintyi hänen veljenpoikanaan, Kṛṣṇa on Jumaluuden alkuperäinen Persoonallisuus. Kuntī oli valaistunut nainen eikä tehnyt väärin osoittaessaan kunnioitusta veljenpojalleen. Hän puhutteli Kṛṣṇaa aineellisen kosmoksen ulottumattomissa olevaksi alkuperäiseksi puruṣaksi. Vaikka kaikki elävät olennot ovat yliaistillisia, he eivät ole alkuperäisiä ja erehtymättömiä. Heillä on taipumus langeta aineellisen luonnon pauloihin, mutta niin ei käy milloinkaan Herralle. Veda-kirjat kuvailevat Hänet elävistä olennoista ylimmäksi (nityo nityānāṁ cetanaś cetanānām). Lisäksi Häntä kutsutaan īśvaraksi eli hallitsijaksi. Elävät olennot ja puolijumalat, kuten Candra ja Sūrya, ovat myös jossain määrin īśvaroita, mutta yksikään ei ole ylin īśvara eli ylin hallitsija. Kṛṣṇa on parameśvara eli Ylisielu. Hän vallitsee sekä sisä- että ulkopuolella.

Vaikka Kṛṣṇa seisoi Kuntīn veljenpoikana tätinsä edessä, Hän oli niin Kuntīn sydämessä kuin kaikkien muidenkin sydämessä. Bhagavad-gītāssa (15.15) Herra sanoo: ”Minä vallitsen jokaisen sydämessä, ja muisti, tieto ja unohdus tulevat Minulta. Kaikkien Vedojen tarkoitus on auttaa ymmärtämään Minut, sillä Minä olen niiden laatija ja Minä olen Vedāntan opettaja.” Kuntī toteaa, että vaikka Herra on elävien olentojen sisä- ja ulkopuolella, silti Hän on näkymätön. Toisin sanoen Herra on tavalliselle ihmiselle arvoitus. Kuntī oli itse saanut kokea, että Kṛṣṇa seisoi hänen edessään ja suojeli samaan aikaan syntymätöntä lasta Uttarān kohdussa Aśvatthāmān brahmāstralta. Kuntīkin ihmetteli sitä, onko Kṛṣṇa kaikkialla vallitseva vai paikallinen. Tosiasiassa Hän on kumpaakin, mutta Hän säilyttää itsellään oikeuden olla paljastumatta antaumuksettomille sieluille. Totuuden peittävä verho on Korkeimman Herran māyā- energia ja se hallitsee kapinallisen sielun rajoittunutta näkemystä, mikä selitetään seuraavassa säkeessä.